Saturday, January 21, 2012



Weissmuller Weissbier

Weissmuller Waissbier syntyi pitkäaikaisen ja hartaan kehitystyön tuloksena. Pitkät viikot Baijerissä vaihtuivat kuukausiksi ja vähitellen jälleen viikoiksi. Kepardin silmää tekevät saapuivat Baijeriin viettämään aikaa vuorilla ja tapaamaan kadonnutta veljeään. Maisteltiin Bretseliä ja haukattiin erilaisia Bratwursteja. Swaine haxenia ja olutta tietenkään unohtamatta. Aina kun silmä vältti, Kepardit jo kiipesivät korkelle Alppi-ilmaan, Garmisch-Partenkirkhenin jylhiin maisemiin.

Etelä Saksan Baijerista ammennetun wehnäolut kulttuurin hengessä tehty olut on, saavuttanut Kepardin Hades alajaoston kunnianmaininnan ja luvan jatkaa sarjatuotantoa. Tähän ryhmään on kelpuutettu tätä ennen ainoastaan "Hiipivä Hölmöys aka tuttavallisemmin "Hiippari"" ja Hunaja Helmeri Bock Bier".

Resepti

-Pilsner 40%
-Cara+ 30%
-Vehnä 31%
- Northern 30g (bitter)
-Tetnanger 40g (jälki)



Makuelämys
Runsaan hienojakoinen vaahto kimmeltää kielen päällä kuin aamuauringossa kimmeltävän Edelweissen mesipisara. Kielen keskivaiheilla maku runsastuu vehnäiseksi voimajuomaksi, jota nauttimalla maailman vuoret ja turuset siloittuvat samettiseksi kynnysmatoksi, jota pitkin on hyvä hoippuen tietä taivaltaa. Tetnangerer jälkihumalointi piiskaa makunystyrät nystyilemään lisää, kohti vääjäämätöntä entropian kasuaA!

Hyvä tietää: Weismuller on valittu Kepardin Hades alajaoston säilytettävien uniikkien joukkoon, minkä johdosta Weismuller siirtyy virallisten ja aateloitujen oluiden joukkoon. Tämän arvon on saavuttanut ainoastaan ja vain Hiipivä Hölmöys (tuttavallisemmin Hiippari) ja Hunaja Helmeri Bock bier.






Wednesday, January 11, 2012

Weissmuller The Apeman & HiipiväHölmöys aka "Hiippari" arvostelu julkaistaan piakkoin. Luvassa hienompia kuvia, videoita ja entistä sekavampaa blaastausta oluista ja elämän arvoista!

Se you soon! :Hades


Friday, November 27, 2009

Toinen Vaihde - American Ale


Joku vika näissä meidän oluissa on! Vaikka yritettiin taas tehdä hyvin laimea olut ja laskennallinenkin alkoholipitoisuus oli 4,5 vol-%, niin silti oli kyseessä päihdyttävä olut.

Ohessa on etiketti, ja laitan arvostelut myöhemmin.

Maltaat: Pale Ale, Vehnä ja Crystal 100
Humala: Cascade
Hiiva: American Ale

Tuesday, September 1, 2009

Mukkula nousee taas!

Elokuun loppupuolela 28.08.2009 perjantaina saapui Belgiasta kauan odotettu panovehje lasti. Postista hain Akin tilaamat kaksi 120 l fermentoria, 1 l yodoforia ja ominaispainomittarin. Itse tilasin puuttuvat humalat (Tettnanger 1 kg aroma 3,8% ja Northern brewer 1 kg pellets 11,4%). Sain myös kätevän jäähdyttimen (Kuva). Ostin vielä korkituslaitteenkin, sillä ehdottomana etuna pienissä panoissa on se, että ne voi vielä kohtuullisella työllä pullottaa ja pullossahan on omat etunsa. Harmikseni kuitenkin sunnuntaina huomasin maksaneeni korkitusvehkeestä rankkaa ylihintaa noin 50%, verrattuna tavaratalo HongKongin hintatasoon. Honkkarista löytää hyvin aivan perustarvikkeita ja sieltä kannattaa ensiksi katsoa, ennen kuin varmistaa tilauksen kauempaa.

Oli miten oli, Mukkula on taas mobilisoitunut ja odottaa panemisen Kultaista kautta tulevaksi. Mukkula, leggenda. Paikka josta kaikki sai joskus kauan sitten alkunsa.

Tuesday, June 16, 2009

Pimeä aine!

Kepardin uusin ja uljain olut on Pimeä Aine, joka on kunnon portteri nautiskelijalle. Siinä on koko paketti kunnossa: etiketti, tuoksu, vaahto ja maku miellyttävät miellyttävät allekirjoittanutta. Pimeä Aine on myös Kepardin ensimmäinen "vahinkomäskäys®"-menetelmällä mäskätty olut, joten menetelmää aiotaan hyödyntää myös tulevissa oluissamme.

Kesää ja seuraavia panoja odotellen.

-k

Monday, January 19, 2009

Hiipivän hölmöyden paluu

Muistan sen päivän, kun hölmöys hiipi ensimmäistä kertaa panoihimme, oli toukokuun lämmin höyryinen ilta... Maailma oli avoinna ja hiivakanta juuri ympätty hiippariin. Kun kesällä sitä sitten maistoimme jäi kultti hiipparista elämään. Kun maistelemme nyt kolmatta hiipparia, hiipivät nuo muistot eloisina taas mieliimme....

Uusimmassa hiipparissa kunnioitettiin mallaspohjan osalta vanhaa reseptiä, mutta katkerohumalointia lisättiin liian makeuden peittämiseksi. Tässä lopputulos:

Tuoksu: Savupalvin ja maltaan sekoitus, sekä hätäisimmillä myös pullon pohjalta lasiin lurahtanut hiiva. Tuoksu lupaa hyvää kaveria niin Parman kuin joulunkin kinkuille.

Vaahto: Sama vanha

Maku: Snadisti sihahtava hapokkuus käväisee kielellä, jonka jälkeen raväkkä maltaisuuden ilotulitus siirtyy pitkähköön makeaan odotukseen, jonka kruunaa savuisesta katkeraksi muuttuva katkero. Katkero jää kitalaen taka osaan vaatien uutta kulausta, lempeän maltaisen makeuden helliessä muita osia suusta syleilyllään.

Kaipaisimme vielä kermaista vaahtokruunua ja pidempää sekä monipuolisempaa katkeroa

Panisitteko uudestaan? Yeas, please soon! Hehhehhee

Pakkaspäivän pano

Kalle rouhii kokonaisia maltaita hienommaksi. Kokonaisina maltaat säilyvät parempina ja pidempään. Rouhinta on välttämätöntä, jotta aines olis riittävän hienojakoista entsyymireaktioille.
Siivilöinti. Saanto tässä vaiheessa jo melko kirkasta.
Humalointi. Näin meillä humaloidaan vierre.
Tunnelma kuvia viereisen huoneen meth labrasta. Todellisuudessa välineiden puhtaus on puoli painttia ja tässä annostellaan jodi.
Pakkasella paneminen lisää haastetta ja koulii maltaat akanoista.
We need more steam captain!



Niinkuin yleensä jäljelle jäi vaan kra.. eiku humala.