Monday, October 8, 2012

              SitruunaSieppo: SS Radler

SitruunaSieppo lienee yksi kaikkein perinteikkäimmistä Kepardi oluista, sillä ensimmäinen SitruunaSieppo tehtiin joskus 2006 kevään korvilla, vappubileiden aikaan. SitruunaSieppo edustaa varsinkin Saksassa melko yleistä Radler oluttyyppiä, jonka maustamisessa käytetään apuna sitruunaa. Radler on perinteisesti myös melko kevyt olut, sillä se on vain harvoin kovin maltainen, saati sisällä kovin suurta alkoholipitoisuutta. Suomessa Radlerin suosio ei ole kehuttava, sillä joillekin se tuo mieleen Spriten ja oluen epäpyhän sekoituksen. Sinänsä mielipide on helppoa suomalaisen olutmaun tuntien sivuuttaa, koska Radler on ehdottoman hieno oluttyyppi, jota nautitaan erityisesti raskaan urheilun päätteeksi, muutenkin kuin pelkästään päihtymistarkoitukseen.

SitruunaSieppo tapaillee Radlerien peruskaavaa missä maltaita (pilsner) käytetään vain vähän ja kirkasta puhdasta vettä paljon. Myös humalointi tehtiin nuukaillen, käyttäen ainoastaan 40 g NorthernBrewer katkerohumalaa ja 20 g Tetnangerer humalaa aromihumalointiin. Erikoisuutena oluessa käytettiin noin 0,5 kg palmusokeria suomalaiselle sopivan alkoholi %:in saavuttamiseksi. Hiivana käytettiin Lager hiivaa ja käyntilämpötila vaihteli suomalaisen kesäsään mukana. Sitruunoita käytettiin 5 kpl.


SitruunaSiepon maku tapailee melko tarkkaan haluttua. Maku on erittäin raikas ja sopii parhaimmillaan nautittavaksi erittäin kylmänä. Vaahto ei häiriinny edes alle 8 C asteen lämpötilassa, mikä tekee juomisesta nautinnollista myös erittäin kylmänä. Hieman jään itse kaipaamaan lisää mallasrunkoa, mutta oluttyypin huomioiden huomio voidaan sivuuttaa. Jälkimaku on hieman turhan "sitruunan kuorinen" ja kaivattu sitruunahappo loistaa poissaolollaan. Sitruunahapon säilyminen pitkän käymiprosessi jälkeen on kuitenkin käytännössä mahdotonta, sillä hiivat kuten ihmisetkin käyttävät tätä perus happoa halulla ravintonaan, joten makuelämystä ei sitruunahaposta pääse syntymään. Kaiken kaikkiaan SS Radler on mukava lisä Kepardin ansiokkaiden oluiden sarjaan. Mainio keväinen SitruunaSieppo on ehkä sittenkin parhaimmillaan heti pääsiäisen mämmien ja Hunaja Helmerien jälkeen. Raikkaana ja kevään kevyenä...


Saturday, April 7, 2012

Hunaja Helmeri III

Hunaja Helmeri on yksi Kepardin lengendaarisimmista oluista. Ensimmäinen Helmeri pantiin jo Kepardin kulta-ajan vuosina, kun elimme aikaa ennen pilattua nuoruutta ja häilyvää tulevaisuutta. Helmerit on aina pantu reilulla kädellä talven jämä maltaista, kunnon mämmin tapaan. Helmerit ovatkin kuin mämmiä pullossa. Ne sisältävät  runsaasti alkoholia 8-10 %, mikä tekee niistä yhden Kepardin arvostetuimmista Bock-oluista.

Hunaja Helmeri nautitaan 6 C asteisena pääsiäismämmin kera. Musiikiksi soveltuu loistavasti ajaton Carl Orff ja Carmina Burana.

Maltaat
Pilsner
Cara Plus 10
Nyrkillinen Isän erikoismallasta

Humala
Northern brewer
Suomalainen hunaja

Spesiaali kiitokset: Zuuhoulle, Isälle ja Ghetto Zen Häkkiselle!

Hunaja Helmeri etiketti. Mämmiä. Olut. Pääsiäistipu ja ruohot myydään erikseen.
Enjoy!
http://www.youtube.com/watch?v=QEllLECo4OM

O Fortuna (O Fortune)velut luna (like the moon)statu variabilis (you are changeable)semper crescis (ever waxing)aut decrescis; (and waning;)vita detestabilis (hateful life)nunc obdurat (first oppresses)et tunc curat (and then soothes)ludo mentis aciem, (as fancy takes it)egestatem, (poverty)potestatem (and power)dissolvit ut glaciem. (it melts them like ice.)
Sors immanis (Fate - monstrous)et inanis, (and empty)rota tu volubilis, (you whirling wheel)status malus, (you are malevolent)vana salus (well-being is vain)semper dissolubilis, (and always fades to nothing)[ From: http://www.metrolyrics.com/carmina-burana-lyrics-carl-orff.html ]obumbrata (shadowed)et velata (and veiled)michi quoque niteris; (you plague me too;)nunc per ludum (now through the game)dorsum nudum (I bring my bare back)fero tui sceleris. (to your villainy.)
Sors salutis (Fate is against me)et virtutis (in health)michi nunc contraria, (and virtue)est affectus (driven on)et defectus (and weighted down)semper in angaria. (always enslaved.)Hac in hora (So at this hour)sine mora (without delay)corde pulsum tangite; (pluck the vibrating strings;)quod per sortem (since Fate)sternit fortem, (strikes down the string)mecum omnes plangite! (everyone weep with me!)

Read more: CARL ORFF - CARMINA BURANA LYRICS http://www.metrolyrics.com/carmina-burana-lyrics-carl-orff.html#ixzz1rO048cFv
Copied from MetroLyrics.com 


Saturday, January 21, 2012



Weissmuller Weissbier

Weissmuller Waissbier syntyi pitkäaikaisen ja hartaan kehitystyön tuloksena. Pitkät viikot Baijerissä vaihtuivat kuukausiksi ja vähitellen jälleen viikoiksi. Kepardin silmää tekevät saapuivat Baijeriin viettämään aikaa vuorilla ja tapaamaan kadonnutta veljeään. Maisteltiin Bretseliä ja haukattiin erilaisia Bratwursteja. Swaine haxenia ja olutta tietenkään unohtamatta. Aina kun silmä vältti, Kepardit jo kiipesivät korkelle Alppi-ilmaan, Garmisch-Partenkirkhenin jylhiin maisemiin.

Etelä Saksan Baijerista ammennetun wehnäolut kulttuurin hengessä tehty olut on, saavuttanut Kepardin Hades alajaoston kunnianmaininnan ja luvan jatkaa sarjatuotantoa. Tähän ryhmään on kelpuutettu tätä ennen ainoastaan "Hiipivä Hölmöys aka tuttavallisemmin "Hiippari"" ja Hunaja Helmeri Bock Bier".

Resepti

-Pilsner 40%
-Cara+ 30%
-Vehnä 31%
- Northern 30g (bitter)
-Tetnanger 40g (jälki)



Makuelämys
Runsaan hienojakoinen vaahto kimmeltää kielen päällä kuin aamuauringossa kimmeltävän Edelweissen mesipisara. Kielen keskivaiheilla maku runsastuu vehnäiseksi voimajuomaksi, jota nauttimalla maailman vuoret ja turuset siloittuvat samettiseksi kynnysmatoksi, jota pitkin on hyvä hoippuen tietä taivaltaa. Tetnangerer jälkihumalointi piiskaa makunystyrät nystyilemään lisää, kohti vääjäämätöntä entropian kasuaA!

Hyvä tietää: Weismuller on valittu Kepardin Hades alajaoston säilytettävien uniikkien joukkoon, minkä johdosta Weismuller siirtyy virallisten ja aateloitujen oluiden joukkoon. Tämän arvon on saavuttanut ainoastaan ja vain Hiipivä Hölmöys (tuttavallisemmin Hiippari) ja Hunaja Helmeri Bock bier.






Wednesday, January 11, 2012

Weissmuller The Apeman & HiipiväHölmöys aka "Hiippari" arvostelu julkaistaan piakkoin. Luvassa hienompia kuvia, videoita ja entistä sekavampaa blaastausta oluista ja elämän arvoista!

Se you soon! :Hades


Friday, November 27, 2009

Toinen Vaihde - American Ale


Joku vika näissä meidän oluissa on! Vaikka yritettiin taas tehdä hyvin laimea olut ja laskennallinenkin alkoholipitoisuus oli 4,5 vol-%, niin silti oli kyseessä päihdyttävä olut.

Ohessa on etiketti, ja laitan arvostelut myöhemmin.

Maltaat: Pale Ale, Vehnä ja Crystal 100
Humala: Cascade
Hiiva: American Ale

Tuesday, September 1, 2009

Mukkula nousee taas!

Elokuun loppupuolela 28.08.2009 perjantaina saapui Belgiasta kauan odotettu panovehje lasti. Postista hain Akin tilaamat kaksi 120 l fermentoria, 1 l yodoforia ja ominaispainomittarin. Itse tilasin puuttuvat humalat (Tettnanger 1 kg aroma 3,8% ja Northern brewer 1 kg pellets 11,4%). Sain myös kätevän jäähdyttimen (Kuva). Ostin vielä korkituslaitteenkin, sillä ehdottomana etuna pienissä panoissa on se, että ne voi vielä kohtuullisella työllä pullottaa ja pullossahan on omat etunsa. Harmikseni kuitenkin sunnuntaina huomasin maksaneeni korkitusvehkeestä rankkaa ylihintaa noin 50%, verrattuna tavaratalo HongKongin hintatasoon. Honkkarista löytää hyvin aivan perustarvikkeita ja sieltä kannattaa ensiksi katsoa, ennen kuin varmistaa tilauksen kauempaa.

Oli miten oli, Mukkula on taas mobilisoitunut ja odottaa panemisen Kultaista kautta tulevaksi. Mukkula, leggenda. Paikka josta kaikki sai joskus kauan sitten alkunsa.

Tuesday, June 16, 2009

Pimeä aine!

Kepardin uusin ja uljain olut on Pimeä Aine, joka on kunnon portteri nautiskelijalle. Siinä on koko paketti kunnossa: etiketti, tuoksu, vaahto ja maku miellyttävät miellyttävät allekirjoittanutta. Pimeä Aine on myös Kepardin ensimmäinen "vahinkomäskäys®"-menetelmällä mäskätty olut, joten menetelmää aiotaan hyödyntää myös tulevissa oluissamme.

Kesää ja seuraavia panoja odotellen.

-k

Monday, January 19, 2009

Hiipivän hölmöyden paluu

Muistan sen päivän, kun hölmöys hiipi ensimmäistä kertaa panoihimme, oli toukokuun lämmin höyryinen ilta... Maailma oli avoinna ja hiivakanta juuri ympätty hiippariin. Kun kesällä sitä sitten maistoimme jäi kultti hiipparista elämään. Kun maistelemme nyt kolmatta hiipparia, hiipivät nuo muistot eloisina taas mieliimme....

Uusimmassa hiipparissa kunnioitettiin mallaspohjan osalta vanhaa reseptiä, mutta katkerohumalointia lisättiin liian makeuden peittämiseksi. Tässä lopputulos:

Tuoksu: Savupalvin ja maltaan sekoitus, sekä hätäisimmillä myös pullon pohjalta lasiin lurahtanut hiiva. Tuoksu lupaa hyvää kaveria niin Parman kuin joulunkin kinkuille.

Vaahto: Sama vanha

Maku: Snadisti sihahtava hapokkuus käväisee kielellä, jonka jälkeen raväkkä maltaisuuden ilotulitus siirtyy pitkähköön makeaan odotukseen, jonka kruunaa savuisesta katkeraksi muuttuva katkero. Katkero jää kitalaen taka osaan vaatien uutta kulausta, lempeän maltaisen makeuden helliessä muita osia suusta syleilyllään.

Kaipaisimme vielä kermaista vaahtokruunua ja pidempää sekä monipuolisempaa katkeroa

Panisitteko uudestaan? Yeas, please soon! Hehhehhee

Pakkaspäivän pano

Kalle rouhii kokonaisia maltaita hienommaksi. Kokonaisina maltaat säilyvät parempina ja pidempään. Rouhinta on välttämätöntä, jotta aines olis riittävän hienojakoista entsyymireaktioille.
Siivilöinti. Saanto tässä vaiheessa jo melko kirkasta.
Humalointi. Näin meillä humaloidaan vierre.
Tunnelma kuvia viereisen huoneen meth labrasta. Todellisuudessa välineiden puhtaus on puoli painttia ja tässä annostellaan jodi.
Pakkasella paneminen lisää haastetta ja koulii maltaat akanoista.
We need more steam captain!



Niinkuin yleensä jäljelle jäi vaan kra.. eiku humala.

Saturday, January 10, 2009

Koulutusta hakemassa

Pitänee hakea hieman koulutusta, jotta kuran laatu paranee. Olen kurssilla, jonka etenemistä seuraa Pentti Arvelan blogi: Kaljaa ja pontikkaa: tuorla.blogspot.com

Vielä ei tosin olla päästy kaljan valmistukseen, mutta ehkäpä jo ensi kuussa.

Tuesday, February 5, 2008

Voçe sabe que Cachaça não é agua?


eli Kepardin brasilian lähettilään vieralu sokeriruokoviinan tislaamossa.
Koska brasilialaiset ovat kunnostautuneet enemman oluen juomisessa kuin sen valmistamisessa, paatin vierailla paikallisille enemman tutun prosessin rikospaikalla. Seuraavat kuvat ja tekstit ovat siis pientislaamossa Livramento de nossa Senhorassa tehdyn vierailun satoa.


Cachaça on sokeriruokoviina, jonka juuret ovat syvalla paikallisessa historiassa kuten pontikan keittaminen ja sahdin pano Suomessa konsanaan. Cachaça myos mahdollistaa laajamittaisen alkoholismin sopuhintaan: litran pullon saa supermarketista halvimmillaan noin 40 sentilla eli lahdeveden hinnalla.

Cachaçan valmistusprosessi on lyhykaisyydessaan seuraavanlainen:

Raaka-aineena kaytetaan sokeriruo'osta puristettua mehua, caldo de cana. Hehtaarilta sokeriruokoa saadaan noin 8 000 litraa suodatettua mehua. Suodatettu mehu kaytetaan jollain riisiin tai maissiin liittyvalla hiivalla (jonka tarkempi maaritys katosi kielimuurissa). Kaymisprosessi on nopea vain noin vuorokauden mittainen ja kaynyt mehu eli sokeriruokoviini, vinhaça, on vahvuudeltaan noin 10-12 prosenttista. Tama valituote on kuitenkin hyvin pahanlaatuista honttoa ja sisaltaa paljon kaymisessa syntyneita sivutuotteita. Seuraavaksi suoritetaan tislaus, jossa pyritaan paasemaan eroon epapuhtauksista, kuten metanolista, aldehydeista ja muista makuun ja tehoon epatoiv otusti vaikuttavista ainesosista. Tislauksesta saatu tuote on niin sanottua raaka cachaçaa, jota kypsytellaan noin kuukausi ennen pullotusta. Tama on sita tuotetta, jota loytyy caipirinhoista ja supermarketin hyllylta. Kyseissa tislaamossa kuitenkin valmistettiin ensiluokkaista cachaçaa, jota kypsytettiin viela kolme vuotta kirsikkapuisissa tynnyreissa. Tasta ensiluokkaisesta tavarasta pitaakin jo maksaa noin 40 reais per litra.

Kuvaushetkella tislaamo ei ollut ja kaytossa, josta j ohtuen kaikki varastamisen arvoinen oli viety parempaan turvaan ja hygieeniasta hieman tingitty. Kuvista saa kuitenkin peruskuvan varkista:

Aloittaminen ei tassakaan lajissa helppoa, mutta tyokalut tuttuja. Ensimmaisesta 8000 litran satsista tuli liian vahvaa ja Roberto joutui lisaamaan jo vuoden kypsyneeseen cachaçaan laimeampaa lienta sekaan.

Tassa koko komeus Livramenton maaseudulla. Vuosituotanto on talla hetkella noin 8 000 litraa, mutta tarkoitus on lisata tuotanto 12 000 litraan vuodessa aluksi.

Sokeriruo'oista puristetaan mehut talla mersun dieselmoottorista voimansa saavalla puristimella. Oikeasta alanurkasta lahtevasta putkesta mehujohdetaan kaymisastioihin ja valiin kuuluu viela kaksinkertainen suodatin.

Tislaamomestari Roberto ja 900 litran kaymisastioita.

Tislauspannun tilavuus on 600 litraa ja talla kapineella on jo ikaa 50 vuotta. Vasemmalta puolelta pitkakyntiset ovat vieneet toisen tislauspannun, joka oli vielakin iakkaampi.

Jaahdytysspiraalit seinan toisella puolella. Tislauksessa ensimmaiset 5 litraa erotetaan suuren metanoli- ja aldehydipitoisuuden vuoksi. Seuraavat 120 litraa ovat cachaçaa ja loput noin 480 litraa ns. vingoto sisaltaa paljon orgaanista ainesta (BOD 20 000 ppm) ja kyseisella paikalla sita kaytetaan sokeriruokopeltojen lannoitukseen.


Sinisissa kanistereissa tislauksessa erotettuja epapuhtauksia ja vasemmalla rst-tynnyrissa raakaa cachaçaa.


Tassa kitkerasta paloviinasta jalostuu kolmessa vuodessa viskilaseihin ja hyvan sikarin seuraksi sopivaa jaloa lienta.

Talta nayttaa lopputuote.

Onnelliset vierailijat vierailun jalkeen. Parastahan aina on tietenkin ilmaiset tuotenaytteet.

"Koskakohan Kepardin tislaamon tuotteita paasee nauttimaan?"

Friday, January 25, 2008

We are not dead, yet!


Joskus saattaa laivalle eksyttään ostaa korin tai kaksi olutta. Tämä luonnollinen ilmiö ei sinänsä herätä kummastusta, mutta ilmiöön liittyviä yksityiskohtia on silti hyvä aika-ajoin tarkentaa. Nimittäin, tarkkaavainen Kepardi huomaa oitis tulleensa huiputetuksi, vaikka ei sitä julkisesti haluaisikaan myöntää. Ensinnäkin jos luulee Velkopopovicky:ä ostaessaan panneensa rahansa parempaan olueen, tulee petetyksi. Häikäisy humalaista oksennusta ja tölkkiin oitis väljähtävää hapokkuutta. Hirveää kuraa joka kelpaa vain ruotsinlaivalla juotettavaksi.

Ostakaa siis Suomesta KOFF:inne ja säästytte monelta vaivalta! Paljon laadukkaampaa kamaa!

Thursday, November 1, 2007

Poker Night


Mukkula Pro Poker Tour 24.10.2007

This doesn´t need explanation.

Saturday, October 20, 2007

Panoiltojen viemää...







Juomiset, juomismestoilla ja juopottelu tunnelmissa. Elämänkaikkeus kaikkine kavaline kontaminaatioineen tahtovat tuon tuostakin lannistaa sitkeät humalan versot - nuo Kepardin kukittamat piinatut pirut. Tänään siis pannaan tähän astisista oluista parhaiten miellyttäneen Hiipivän Hölmöyden toisinto tai oikeastaan paranneltu versio: Hiipivä Hölmöys Chronic stage 2.

Elämän emeritusprofessorit vailla tuumaa tai tointa, astuvat nyt joukolla paiskaamaa kättä tuon hiipivän hölmöyden kanssa.

Today we brewed under supervision of an german expert Matthias W. Who has guided and browed our understading about the technical part of our whole process. So the malting went accordingly:

Malt base: Pilsner Malt 3,2 kg, Dark Ale 3,0kg and Crystal Malt 150 0,72kg (in the middle of A-amylase.

Hopping: Cascade 7,5 %-A-acid 30g in the beginning of the boiling
Aroma hops: Hallertau Perle 7,1 %-A-acid dry hopping in the fermentation container

Yeast: S. Cerevisiae dry yeast from Muntons propagated in medium, mashed from pilsnermalt, for two days.

Backus without guidance; is like Kepardi without any beer left! All brewing went ewll, exept the b-amylase went litle short. The whole process we followed as an ordered, but whit little exeptions. Those were caused by various drunkeness and other disturbing elements in our psycho-physical appearance.

12,43 Malting in 37 degrees 20l, 35 min,
13,17 Lämmitysys kohti tulevaa tuonpuoleista. Hiljaista lämpöä alkaen 55C
13,37 Lämpö 55C
14,00 Lämppäys kohti 65
14,24 Lämpö 64C
15,12 61C kohti 73C
15,30 Lämpö 73
15,48 Krystal 720g + snadi lämppäys
16,38 71-78C

En mä tiedää! Saatanan Saantokin vielä 28. Ominaispaino 1,060

Thursday, October 11, 2007

Pilattu nuoruus ja häilyvä tulevaisuus

Kuin Antabus-rektio, saa katoava nuoruus entsyymien toiminnan hiipumaan. Nuoruus on resurssi jonka voi hyödyntää, tai sitten heittää menemään. Kuin oksennus liiallisen juhlinnan jälkeen pilaa hyvän oluen maun. Pintapuolinen elämä, konservatiivisuus ja tapaorientoituneisuus ovat omiaan pigottamaan äärilleen viritetyt hermovaijerit katkeamispisteeseen. Sellaiset hermovaijerit, jotka ovat tottuneet kyseenalaistamaan ja punnitsemaan kaiken ennalta määritetyn ja valmiiksi oletetun, eivät enää kestä; katkeavat tai menettävät kimmoisuutensa.

Siksi maailman virittyneet ja virittymättömät tarvitsevat piiskausta ja ohjausta Kepardin humalakomissiolta. Maailmassa on ylieksponentiaalisesti kasvava määrä tietoisuuksia, jotka pysyvät kurissa erilaisten käsitemaailmojen turvin pysyvät raiteilla tunnetuilla, ja tähän konseptiin haluaa Kepardi tuoda omansa. Kepardin agendalla on viisi teesiä. Tuoda olutta sitä eniten kaipaaville, levittää hiivaa, tumuttaa, tumuttaa ja tumuttaa. Tämä on oivallisen hiivainen tarina modernin maailman Robin Hoodeista kalsarikännisillään. Oivallista maksimaalisen kuulijakunnan mahdollinen tavoittaminen via tiedon viidakon. Hiivaisia ovat monet tekeleet ja iltojen sulottaret. Tumuttaa, tumuttaa tumuunsa.

Kepardi, vierre ja hiiva. Näistä elementeistä rakentuu jok'ikinen olut kurasta siihen mestariteokseen, joka vielä vuosien taakin muistuttaa oivalla humalaisuudellaan, täydellisellä käymisasteellaan sekä katkeron ja maltaisuuden harmonisella yhteistyöllään. Kolme kovaa " Kepardi, vierre ja hiiva". Pyhä kolminaisuus josta parhaat oluet valmistuvat...!

Tuesday, September 11, 2007

Kepardin aatelia - Hiipivä Hölmöys

Mallaspohja: Dark Ale 30 3 kg
Pilsner Malt 3 kg
Crystal Malt 0,5 kg, lisättiin 30 min ennen mäskäyksen loppua

Humalointi: yksinkertainen katkero Target 10,2% 30 h keiton alussa

Mäskäys:
  • Sisäänmäskäys 36 - 30 min
  • Proteolyysi 55 - 20 min
  • B-amylaasi 64 - 60 min
  • A-amylaasi 73 - 55 min

Keitto 50 min

Hiivaus: German Ale nestehiiva

Pääkäyminen noin viikko ja jälkikäyminen toinen mokoma. Saanto 22 L 0,5 litran pulloihin. Lisättiin panimosokeria 250 g panimosokeria jälkikäymiseen. Voisi olla enemmän vaahtoa.

Arviointi:

Puhtaan maltaan tuoksu vailla turhaa aromihumalointia. Mummon gardemumma maistuu hyvässä oluessa, niin myös Hiipparissa. Vieno hapokkuus pitää raikkauden tiukan maltaisuuden pyrkiessä dominoimaan karamellimaisella olemuksellaan. Hiippari hivelee makunystyjä siellä takana, missä et niiden edes arvannut olevan. Kyllä, tuo tasapainoinen katkero ja hiljaisen mieto hapokkuus, mutta Hiipparin vahvuus on silti vahvassa maltaisessa maussa. Kaikin puolin hiipivä, hölmistyttävä ja miellyttävä kokemus!

Tätä lähdetään kehittelemään. Seuraavassa versiossa panostetaan hapokkuuteen ja vaahtoon. Mahtavaa makean siirappimaisen malteinen tuoksu ja lopun pitkä katkero. Hiipivä Hölmöys ver. 2 on tulossa mahdollisimman pian.

Arvosana: 4

Hölmöydestä huohottaen
Isto & Kalle

Wednesday, August 22, 2007

Parjatun Leninin synninpäästö


Lenin -olut, kuraiseksi bitteriksikin haukuttu, on olosuhteiden uhri kuten nimi esi-isänsäkin. Lenin pullotettiin kiireellä, vaikka käyminen oli vielä kesken. Tästä olueeseen jäi mahtavat paineet, jotka laukeavat korkin kilahtaessa pöydälle. Kurainen bitteri on aivan sopiva kuvaus sille samealle nesteelle, joka muodostuu hiivan sekoittuessa kuohuvaan juomaan.

Päätin antaa Leninille mahdollisuudeen ja päästin paineita ulos useasti peräkkäisinä päivinä. Avasin pullon vasta, kun korkin raottaminen ei enää aiheuttanut hiivasedimentin irtoamista pohjasta.

Tuloksena oli hieman samea oljen keltainen juoma, jonka vaahto oli komea ja kestävä kuin Wille Wahlgren parhaina vuosinaan. Nyt (26.8) on vaikea tuota makua enää kovin tarkasti kuvailla, mutta mieleen jäivät maltaisuus ja raikkaus joita seurasi kestävä katkeron jälkimaku. Kokonaisuutena (jos sitä kuohuntaa ei siis lasketa) kyseessä on mainio taukojuoma kesäisiin päiviin, jota ei Kepardimaisuuden (lue: korkea kantavierrepitoisuus) takia kovin suuria määriä kannata ennen auton rattiin hyppäämistä nauttia.

Maistelkaa Leniniä ja riemastukaa!

-kalle

Thursday, July 26, 2007

Kepardin puolivuotis katsaus 1/2 2007 - Autuuden aamunkoi

Kepardin bileiden kirvoittamien mielialojen (varsinkin seuraavan aamun koin) pantiin tämä juhannusolut toisen päivän kohmelossa.

7 kg Wiennnaaa
Katkero 40 kg hallertau...perle...
Aromi (käymisastia) 30 g saaz


Aamunkoi! Aamunkoi! Kohmelon kirkas väri, tuoksu kaukaisesti maltainen, makea, mutta kaipaa humalaa... "...lievän hapokkaasti saapuu Autuus suun sisäpinnalle läpikuultavan makuisena..." -kaltsu. Hyvää asiattomaan hyvään makuun...

-S, I, K.

Kepardin puolivuotis katsaus 1/2 2007 - Sitruuna sieppo

Sitruuna Sieppo 1/2 2007

Sitrus-sieppo oli olut ja joka pantiin ilman panimomestareista suurinta. Sen oli tarkoitus voittaa sydämmet ja Kepardille lisää nöyriä keittäjiä. Sitruuna sieppo oli menestys ja sen tunnustaa...

5,5 kg Pilsner
1,5 kg wien
4 sitruunaa
humala 20 g saaz ja 20 g sitä toista.

Vappu meni ja joo se meni.... Mauste on hyvä 25/l + 4sitrusta. Kehitystyötä on vielä.

Puolivuotis katsaus 1/2 2007 - 505

505

20.3.2007 Oli käynnissä verinen vaalitaistelu, johon joku kepardilainenkin oli pahasti sotkeutunut. Vaalikiemuroita kiemuroittaaksemme panimme jälleen oluen , kun vaaleista tuon vähät veisasimme.

5 kg Pilsner Malt
1 kg Dark Ale 30
0,5 crystall malt - a-mylaasin alussa

katkero: 40g Fuggles 5,8%
aromi: 25g Hallertau Hersbrücker

25 L

Voitto on voitto se myös maistuu siltä. Tiukan tumma olut, jonka täyteläistä makua ei Kepardi voi vastustaa. Vienon vaahdon (?) alta paljastuva tuoksu lupailee ripauksen siirappia ja taustalla on hiipivä hiiva, toisaalta tumman naisen iho voisi tuoksua samalta saunan jälkeen... Väri on arvoituksellisen samea, mutta muuten tutun kepardisen värinen. Kielen päässä kupliva maltainen maku muuttuu kulkiessa kielen takaosiin vienon hapokkaaseen humalan ansiosta, jättäen kuitenkin suun halajamaan lisää. Välissä esiintyvä makea tuulahdus tuo oman kepardimaisen vivahteen olueen.

"Hyvä bisse ei siin muuta!", nimetön olut taiteilija. Hyvä kepardin "pohja"-olut, joka on kannustanut moniin mestariteoksiin.